Olet täällä

Systeemityön kehittäminen

Systeemityön kehittäminen
  • Koodi: YTI4TV053
  • Laajuus: 5 op (135 h)
  • Lukukausi: 2.–6. lukukausi
  • Kieli: suomi
  • Taso: ylempi amk-tutkinto
  • Tyyppi: vaihtoehtoinen

Lähtötaso ja yhteydet muihin opintojaksoihin

Tällä opintojaksolla ei ole muodollisia edeltäjiä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinto-ohjelmassa. Opiskelijoilla, joilla on arvosana systeemityön kursseista joko tältä tai joltain aiemmalta tutkinnolta on parhaat mahdollisuudet hyödyntää tämä kurssi, koska kurssin termistö ja ajatusmaailma liittyvät lähtökohtaisesti tietojenkäsittelyn kehittämiseen. Katso taulukkoa 1.

Systeemityön kehittäminen -opintojakson tärkein rooli on valmistella työelämän kehittämistehtävää ja antaa sille teoriataustaa. Työelämän kehittämistehtävä puolestaan on koko tutkinnon selkäranka ja keskeinen näyte liiketoiminnan kehittämisestä. Elävä yhteys mainitun kehittämistehtävän ja systeemityön kehittäminen -opintojakson välillä on ensiarvoisen tärkeä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhteydet systeemityön kehittäminen -opintojakson ja muiden opintojaksojen välillä elävät työelämän kehittämistehtävän mukana.

Taulukko 1. Yhteydet tämän opintojakson ja muiden keskeisten HAAGA-HELIAN ylemmän ammattikorkeaakoulututkinnon substanssiopintojaksojen välillä. Taulukko kuvaa syksyn 2014 tilannetta. Tiedot muista opintojaksoista on saatu lähinnä niiden kuvauksista.

 

Rakentuu

Valmistelee tai jalostaa

Viittaa

YTI1TV041 Työelämän kehittämistehtävä (ml. työpaja)

x

x

x

YTI1TV111 Tutkimus- ja kehittämismenetelmät

x

x

x

YTI1TV112 Projektien johtamien

x

x

x

YTI1TV114 Asiakaslähtöiset kehittämismenetelmät

x

x

x

YTI1TV121 Henkilökohtainen kehittyminen

 

 

x

YTI1TV122 Communication Skills in ICT

 

 

x

YTI1TV123 Esimiestyö

 

x

x

YTI1TV132 ICT:n johtaminen organisaatioissa

 

x

x

YTI1TV133 Information Architectures

 

x

x

Valinnaiset ”…johtaminen”- ja ”Best Practices” –opintojaksot YTI8TV055, YTI8TV152, ISM4TX410, ISM4TX510 ajoituksesta riippuen 

 

x

x

ISM2TX330 Opportunities of ICT

x

x

x

YTI8TV154 Johdanto innovointiin

x

x

x

Oppimistavoitteet

Tämän opintojakson läpäistyään opiskelija

  • tuntee systeemityölle ja systeemityön ohjaamiselle keskeisen termistön ja termien takana olevat käsitteet oman substanssialueensa termistön ja käsitteistön lisäksi, 
  • tuntee systeemityöhön ja sen ohjaamiseen liittyvää keskeistä kirjallisuutta ja tutkimusaineistoa sekä niiden hyödyntämisen menetelmiä,
  • osaa soveltaa oppimaansa termistöä ja käsitteistöä ja käyttää tuntemaansa aineistoa tosielämän liiketoiminnan kehittämistilanteissa,
  • on rakentamassa sosiaalista verkostoa, jonka osia ovat ainakin tosielämän työelämän (liiketoiminnan) kehittämistilanne ja käyttökelpoinen valikoima oppiaineisto- ja muita tietolähteitä
  • on kehittänyt terveen uteliaisuuden, joka edistää jatkuvaa uusien systeemityöhön ja sen ohjaamiseen liittyvien asioiden oppimista.

Opintojakson luonteesta johtuen oppimistuloksina on vielä asioita, jotka toteutuvat työelämän kehittämistehtävän kautta.

Opintojakson sisältö

  • Tietojenkäsittelyn kehittäminen eli systeemityö (kertausta)
  • Tietojenkäsittelyn kehittäminen tosimaailman ja ajatusmaailman (käsitemaailman) vuorovaikutuksena
  • Tietojenkäsittelyn kehittämishankkeen elinkaari (SDLC)
  • Tietojenkäsittelyn kehittämisen tarkastelutasoja
  • Tietojenkäsittelyn kehittämisen tarkastelukulmia
  • Tietojenkäsittelyn kehittämisen keskeisiä malleja
  • Tietojenkäsittelyn kehittämisen menetelmiä
  • Projektisointi
  • Tyypilliset tehtävät
  • Prosessimallit
  • Kehittämisen kehittäminen eli muutos
  • Laadun käsite
  • Kypsyystasot eli osaamistasot
  • Kehittämistilanteet ja niihin sopivat ideaaliset strategiat
  • Oma sisältö eli työelämän kehittämistehtävästä nousevat asiat

Työelämäyhteydet

Opiskelija arvioi uuden tiedon merkitystä nykyisissä työtehtävissään sekä työtehtävien kehittymisen mahdollistajana. Työelämäyhteys muodostuu myös opiskelijan oman työelämänkehittämistyön kautta. Lisäksi opintojaksolla käytetään mahdollisuuksien mukaan työelämän edustajia vierailevina luennoitsijoina.

Opetus- ja oppimismenetelmät

Opintojakson perusidea on tukea tutkintoon kuuluvaa työelämän kehittämistyötä ennen kaikkea taustateorian hahmottamisessa ja muodostamisessa. Opetuksen ote on mahdollisimman yksilöllinen ja konsultatiivinen. Opiskelijan oma kokemusmaailma on pääosassa ja opetuksen idea on antaa sille teoreettista merkitystä kurssin kattamien tunnetuimpien teoriataustojen avulla.

Opiskelu on pääsääntöisesti itsenäistä ja toteutuu lukujärjestystuntien ulkopuolella. Reflektointi tapahtuu ensisijaisesti vertaisryhmän kesken. Lukujärjestystunneilla on pääsääntöisesti jonkun aiheen esittely sekä tapaamisten välillä tapahtuneen ja tapahtuvan työstämistä keskustelemalla. Keskusteluiden rooli on tiedonvaihdossa, molemminpuolisessa palautteessa ja opintojakson etenemisen synkronoinnissa. Työelämän kehittämistehtävä on läsnä pääasiallisena selkärankana, johon opittu suhteutetaan.

Opintojaksolla on 18 lukujärjestykseen ajoitettua lähiopetuksellista ja 116 itsenäistä työtuntia sekä 1 tunti oman oppimisen arviointia.

Kurssiaineisto

Systeemityö

  • Ashrafi, N. ja Ashrafi, H., 2008 tai uudempi, Object-Oriented Systems Analysis and Design, Pearson Higher Ed (or Prentice Hall), ISBN-13: 9780131354791, ISBN-10: 0131354795. Kirjalla on verkkosivusto, jossa on tarjolla laajahko tukiaineisto. Kysy opettajalta.
  • Pohjonen, R., 2002, Tietojärjestelmien kehittäminen, Docendo, ISBN10: 9518461465, ISBN-13: 9789518461466.

Systeemityön (liiketoiminnan) kehittämisen ohjaaminen: laatukäsite ja kypsyys/osaamistasot

  • Thompson, James D., 1967, Organizations in Action: Social Science Bases of Administrative Theory, Transaction Publishers, New edition (April 18 2003) ISBN-10: 0765809915, ISBN-13: 978-0765809919.
  • Dreyfus, Hubert ja Dreyfus, Stuart E., 1992, Mind Over Machine, Free Press; 1 edition, ISBN-10: 0743205510, ISBN-13: 978-0743205511.
  • Rosemann, M. ja de Bruin, T., 2005, Application of a Holistic Model for Determining BPM Maturity, in BPTrends, BPM Analysis, Opinion and Insight, liiketoimintaprosessien tutkiskeluun ja kehittämiseen vihkiytynyt yhteisö, luettu 25.8.2014 osoitteesta http://bptrends.com-www.bptrends.com/publicationfiles/02-05%20WP%20Application%20of%20a%20Holistic%20Model-%20Rosemann-Bruin%20-%E2%80%A6.pdf... Katso myös yhteisön julkaisutoiminnan kotisivua osoitteessa (katsottu 25.8.2014) http://www.bptrends.com/.

Varsinainen käyttöaineisto

  • Muu työelämän kehittämistyötä työstettäessä löytynyt aineisto
  • Muu tuntien aikana jaettu tai tiedoksi saatettu aineisto

Kansainvälinen ulottuvuus

Työtavat ja oppiaineisto noudattavat hyväksyttyjä ja laajalti käytössä olevia standardeja sekä laajan kansainvälisen liiketoiminta- ja tietojenkäsittely-yhteisöjen käytäntöjä.  

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT)

Koska opintojakson perusidea on tukea tutkintoon kuuluvaa työelämän kehittämistyötä ennen kaikkea taustateorian hahmottamisessa ja muodostamisessa, ei AHOT-menettelyä suositella.

Jos opiskelijalla on osaamista systeemityömenetelmien soveltamisesta ja arvioimisesta sekä liiketoimintaprosessien kyvykkyyden mittaamisesta ja kehittämisestä, hän voi suorittaa opintojakson AHOT-menettelyllä. Tällöin tulee ennen opintojakson alkua laatia kattava selvitys osaamisesta ja liittää siihen näyttö suoritetusta kehittämistyöstä. Jos em. selvitys antaa riittävät perusteet AHOT menettelylle, tulee opiskelijan esitellä toteuttamansa systeemityön kehittämistehtävä opintojakson muille opiskelijoille.

Esittelyyn kuuluu ainakin

  • kuvaus lähtötilanteesta ja siinä havaituista ongelmakohdista,
  • kuvaus kehitetyn toimintatavan onnistumisen arviointiin valituista mittareista perusteluineen,
  • kuvaus kehittämistoimenpiteistä ja lopputuloksesta,
  • uuden toiminnan vertaaminen lähtötilanteeseen mittaustulosten valossa ja
  • analyysi kehittämistyössä opitusta sekä jatkokehitysehdotus.

Vastuuopettaja

Jari Hyrkäs

Arviointikriteerit

Arvosana/

kohteet

Arvosana 1 (vähintään 40% maksimista)

Arvosana 3 (vähintään 70% maksimista)

Arvosana 5 (vähintään 90% maksimista)

Tiedot

Opiskelija ymmärtää ja käyttää välttävästi kurssilla käytettyjä termejä ja käsitteitä.

Opiskelija ymmärtää ja käyttää hyvin kurssilla käytettyjä termejä ja käsitteitä.

Opiskelija ymmärtää ja käyttää erinomaisesti kurssilla käytettyjä termejä ja käsitteitä. Hän osaa yhdistää käsitteitä käsitejärjestelmiksi, jotka hän lisää termi- ja käsitevarastoonsa. 

Taidot

Opiskelija omaa välttävän kyvyn hankkia, mallintaa ja hallita kurssin harjoitusten kattamaa informaatiota. Hänellä on paljon vaikeuksia hyödyntää kurssiaineistoa opiskelunsa tukena. 

Opiskelija omaa hyvän kyvyn hankkia, mallintaa ja hallita kurssin harjoitusten kattamaa informaatiota. Hänellä on vähän tai ei ollenkaan vaikeuksia hyödyntää kurssiaineistoa opiskelunsa tukena. Hän osaa hakea lisää informaatiota suositelluista tai itse löydetyistä lähteistä.

Opiskelija omaa erinomaisen kyvyn hankkia, mallintaa ja hallita kurssin harjoitusten kattamaa informaatiota. Hän osaa luoda uusia informaation hankkimisen, järjestämisen ja hallinnan menetelmiä. Hänellä ei ole ollenkaan vaikeuksia hyödyntää kurssiaineistoa opiskelunsa tukena. Hän osaa itsenäisesti hakea lisää informaatiota suositelluista ja itse löydetyistä lähteistä. Hän osaa itsenäisesti soveltaa toisin asiayhteyksiin liittyvää tietoa omaan asiayhteyteensä.

Pätevyys

Opiskelija osoittaa välttävää aktiivisuutta tunneilla ja itsenäisessä opiskelussa. Hän tarvitsee usein sanelun omaista pakko-ohjausta[i] tai ohjelmoivaa ohjausta perustasoisten tehtäviensä tekemisessä.

Opiskelija osoittaa hyvää aktiivisuutta tunneilla ja itsenäisessä opiskelussa. Hän on niin itsenäinen, että pystyy hyödyntämään tavoitteisiin perustuvaa dialogista ohjausta tehtäviensä tekemisessä.

Opiskelija osoittaa erinomaista aktiivisuutta tunneilla ja itsenäisessä opiskelussa. Hän on niin itsenäinen, että pystyy muodostamaan itse tavoitteitaan ja hyödyntämään dialogiin perustuvaa ohjausta tehtäviensä tekemisessä.

Arviointitavat ja niiden painoarvot

Osallistuminen lähitunneille ja niiden aikana tuotettu tai annettu informaatio 30%; kirjallisten tehtävien vastaukset tai työelämän kehittämistyön versiot 70%. Mahdollinen tai valinnainen opintojakson aikana pidettävä tutkimus- tai oppimispäiväkirja tuottaa bonuksen. Oppimispäiväkirja voi olla työelämän kehittämistyön projektiseurannan reflektoiva laajennos.

Yleinen opintojaksopalaute

HAAGA-HELIA kerää opintojaksopalautetta järjestelmällisesti verkkokyselyllä. Oman oppimisen arviointitehtävä ei vaikuta arvosanan muodostukseen. Tehtävä on kaikille opintojaksoille/-kokonaisuuksille yhteinen ja vastauksia käytetään myös opintojakson/-kokonaisuuden kehittämiseen.