Olet täällä

Opinnäytetyö

Opinnäytetyö

Opintokokonaisuus: Opinnäytetyö
Tunnus: REG1RY000
Laajuus: 30 op
Ajoitus: 1. lukukaudesta opinnäytetyön valmistumiseen asti
Kieli: suomi
OPS: Master-opetussuunnitelma
Opintojakson taso: Opinnäytetyö, ylempi AMK (Master)
Opintojakson tyyppi: kaikille yhteinen

Lähtötaso ja sidonnaisuudet muihin opintojaksoihin

Lähtötasona edellytetään alemman korkeakoulututkinnon tietoja ja taitoja. Opinnäytetyönä tehtävä työelämän kehittämistehtävä aloitetaan ensimmäisenä lukukautena ja sitä työstetään koko tutkinnon ajan. Tutkinnon menetelmä- ja substanssiopintojen on tarkoitus tukea opinnäytetyön edistymistä.

Oppimistavoitteet

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöskentelyyn.

Opintojakson suorittanut opiskelija

  • omaa syvällisen kuvan asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä
  • omaa valmiudet itsenäiseen tiedon hakuun
  • omaa valmiudet asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen, erittelyyn ja kriittiseen arviointiin
  • omaa valmiudet itsenäinen tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen

Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan

  • kykyä rajata ja käsitellä valittua kehittämiskohdetta
  • valmiutta kehittämisorientoituneeseen ajattelutapaan
  • työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa
  • perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen
  • kykyä ammatilliseen viestintään
  • valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Opinnäytetyö voi olla tutkimus tai kehittämishanke, joka lisää opiskelijan ammattitaitoa ja palvelee työelämän kehittämistarpeita. Kehittämistehtävän luonteinen opinnäytetyö voi olla uusi tai entistä parempi työtapa, tuote, menetelmä, tapahtuma tai taiteellinen työ. Opinnäytetyö voi myös olla kehittämissuunnitelma tai muu suunnitelma tai alaa eteenpäin vievä selvitys kehittämisehdotuksineen. Opinnäytetyö voi kohdistua yksittäiseen yritykseen ja yrityksen toiminnan kehittämiseen, minkä lisäksi opinnäytetyöllä tulee olla yleistettävissä oleva alaa edistävä kontribuutio (lisäys aiempaan tietoon).

Sisältö

Opinnäytetyöprosessi etenee työn tekijän, toimeksiantajan ja ohjaavan opettajan yhteistyönä. Opiskelija hyödyntää opinnäytetyössään SILAB (Service Innovation Laboratory) -kehitysalustaa, ja työtä ohjataan työpajoissa sekä henkilökohtaisella ohjauksella.

Opetus- ja oppimismenetelmät

Aiheen valinta ja työn ohjaus

Opiskelija valitsee opinnäytetyön aiheen ja laatii aihesuunnitelman. Tavoitteena on saada opinnäytetyön aihe omasta yrityksestä, ympäröivästä elinkeinoelämästä tai muulta yhteistyötaholta.

Työlle nimetään yksi tai useampi ohjaava opettaja. Ohjaavan opettajan roolina on yhdessä toimeksiantajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa ohjata opinnäytetyöprosessia ja samalla edistää vuorovaikutusta ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä. Toimeksiantajan edustaja ja ohjaava opettaja voivat muodostaa opinnäytetyön ohjausryhmän. Päävastuu opinnäytetyön tekemisestä on kuitenkin opiskelijalla.

Ohjaava opettaja hyväksyy aihesuunnitelman keskusteltuaan opiskelijan kanssa. Opiskelija osallistuu ensimmäisen lukuvuoden kevään aikana opinnäytetyön ohjaustyöpajoihin ja laajentaa aihesuunnitelmansa yksityiskohtaiseksi opinnäytetyön suunnitelmaksi. Työpajoissa opinnäytetyötä käsitellään yhdessä ohjaajien ja muiden opiskelijoiden kanssa.

Vuosittain järjestetään lisäksi neljä kaikille opiskelijoille yhteistä työpajapäivää (ONT workshop), joilla kullakin on oma teemansa. Valmistuminen edellyttää, että kaikkiin neljään eriteemaiseen työpajapäivään on opintojen aikana osallistuttu ja että opiskelija on ollut seuraamassa vähintään viiden opinnäytetyön esitystä.

Liittyminen opinnäytetyön aiheeseen soveltuvaan/soveltuviin yhteisöihin SILABissa.

SILAB on kehittämis-, oppimis- ja vuorovaikutusympäristö, joka törmäyttää eri toimialojen osaamista, kehittäjiä, yrityksiä ja projekteja. Tyypillisiä toiminnan muotoja ovat eri alan yhteisöjen järjestämät seminaarit, aamukahvitilaisuudet ja muut tiedon ja ideoiden vaihtamiseen tähtäävät vuorovaikutuksen muodot. Opiskelija käy opinnäytetyöprosessin aikana yhden tai useamman yhteisöjen järjestämissä tilaisuuksissa, tai osallistuu yhteisön toimintaan muille soveltuvilla tavoilla, ja raportoi SILABin www-alustalla. SILABin tavoitteena on

  • mahdollistaa opiskelijoiden verkottuminen eri toimialojen toimijoiden kanssa.
  • edistää uusien ideoiden syntymistä, uusien näkökulmien löytämistä sekä yhteistyökumppanien löytämistä. Tavoitteena on opiskelijan ja hänen yrityksensä liittyminen innovaatiotoiminnan kansalliseen kärkeen opinnäytetyön aihepiirin kautta.
  • vahvistaa opiskelijan oman toimialan ulkopuolisissa yhteisöissä kehitettävän tiedon ja osaamisen välittymistä opiskelijan toimialalle.
  • vahvistaa toimialan osaamisen välittymistä kehitysalustan yhteisöihin.

Opiskelija keskustelee yhdessä ohjaajan ja SILAB-koordinaattorin kanssa opinnäytetyön aiheeseen liittyvistä yhteisöistä sekä valitsee soveltuvat yhteisöt. Koordinaattori opastaa opiskelijaa yhteisön toimintaan liittymisessä. Vierailut kehitysalustan yhteisön järjestämissä tapahtumissa tulee raportoida SILABissa. Vierailuita tulee raportoida koko opintojen ajalta, ja raportoitujen vierailuiden määrän tulee olla koko opintojen ajalta keskimäärin vähintään kaksi per lukukausi.

 

Opinnäytetyön suunnitelma ja aikatauluttaminen

Opinnäytetyösuunnitelmassa opiskelija perustelee kehityshankettaan, muotoilee sen tavoitteet, kytkee hankkeen aikaisempaan tutkimukseen, esittelee käytettävät menetelmät ja hankkeen etenemisen. Opiskelija myös hahmottelee opinnäytetyön sisällön ja aikataulun sekä luettelee työn keskeiset lähteet. Opinnäytetyösuunnitelman tekeminen on välttämätön opinnäytetyön alkuvaiheen osatyö, jonka tarkoituksena on saattaa varsinainen hanke liikkeelle. Opinnäytetyösuunnitelma antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskustella omista aikomuksistaan mahdollisimman monen osapuolen (esim. ohjaajien, muiden opiskelijoiden, yhteistyökumppanien) kanssa ja saada arvokkaita ohjeita. Mitä huolellisemmin suunnitelma on laadittu, sitä paremmat mahdollisuudet suunnitelman lukijoilla on kommentoida suunnitelmaa.

Opiskelija voi tarkentaa ja päivittää suunnitelmaansa työn kuluessa. Opinnäytetyösuunnitelmaan merkitään lisäksi työn edistymisen raportoinnin päivämäärät. Opiskelijan on hyvä pitää riittävän yksityiskohtaista työpäiväkirjaa ja hänen tulee raportoida työn edistymisestä tekemänsä suunnitelman mukaisesti.

Tavoitteiden määrittäminen ja aiheen rajaus.

Opintojen edetessä ja SILABissa tapahtuvan vuorovaikutuksen seurauksena kehittämishankkeen tavoitteet täsmentyvät ja tarkentuvat. Samoin opinnäytetyön tavoitteet täsmentyvät ja tarkentuvat ja tarvittaessa opiskelija päivittää opinnäytetyön suunnitelmaa.

Ilmiön teoreettinen jäsentäminen (viitekehys) ja tavoitteiden täsmentäminen.

Opinnäytetyö voi olla luonteeltaan kehittämishanke tai käytännönläheinen kehittämistehtävä. Opiskelijan on käytännönläheisyydestä huolimatta perehdyttävä aihealueesta olemassa olevaan tutkimustietoon sekä osoitettava perehtyneisyytensä laatimalla aiheesta kirjallisuuskatsaus.

Tutkimus/kehittämismenetelmän valinta

Opiskelija valitsee opinnäytetyölleen soveltuvan menetelmän ja keskustelee valinnasta ohjaajansa kanssa.

Tutkimus/kehittämishankkeen suorittaminen

Kehittämistehtävän suorittamisen vaiheet riippuvat työn luonteesta ja laajuudesta. Perehtyminen tehtävään alkaa jo opiskelijan neuvotellessa aiheesta työn toimeksiantajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Työn hahmottaminen jatkuu prosessin edetessä, ja alun perin määritelty tehtävä voi muuttua.

Tehtävänmäärittelyn ja ratkaisujen täytyy olla ammatillisesti perusteltuja. Uusien ratkaisujen hakemisessa ja vaihtoehtojen punnitsemisessa kannattaa toimia luovasti. Tehtävän suorittamisen vaiheessa kertyy pääosa raporttiin tulevasta aineistosta.

Opinnäytetyön raportointi

Opinnäytetyöhön sisältyy aina kirjallinen raportti. Raportointi tarkoittaa opinnäytetyön kirjallisen esityksen laatimista annettujen ohjeiden mukaisesti.

Opinnäytetyön esittely ja palautekeskustelu.

Valmis opinnäytetyö esitetään ONT WS -työpajapäivänä, ja työstä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Arviointiperusteiden tulee olla opiskelijan tiedossa opinnäytetyöprosessin alkaessa.

Vastuuopettaja

Johanna Rajakangas-Tolsa, ETT, yliopettaja

Arviointiperusteet

Ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyölle on erillinen arviointilomake ja arviointikriteerit, jotka ovat opiskelijan MyNetissä: Opiskelu > Opinnäytetyö, ylempi AMK > Ylemmän AMK:n opinnäytetyön arviointi.